Kieli
Kouluttajapsykoterapeuttikoulutus uudistuu – pedagoginen osaaminen vahvistuu entisestään
Oulun yliopisto kouluttaa vuosittain merkittävän määrän eri psykoterapiasuuntausten psykoterapeutteja. Tämän lisäksi psykoterapeuttina jo toimineille järjestetään ammatillisena täydennyskoulutuksena kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksia. Kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksen suorittanut henkilö on pätevä toimimaan sekä kouluttajana, työnohjaajana että koulutuspsykoterapian toteuttajana psykoterapeutin nimikeoikeuteen johtavissa koulutuksissa sekä kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksissa. Kouluttajapsykoterapeuttikoulutus antaakin laajat valmiudet toimia monenlaisissa tehtävissä psykoterapeutti- ja kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksissa ja laajentaa siten psykoterapeutin työnkuvaa.
Pedagoginen osaaminen kouluttajan työkaluna
Syksystä 2025 lähtien Oulun yliopiston järjestämissä kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksissa painotetaan aiempaa enemmän pedagogiikan, työnohjauksen teorian ja tutkimustaidollisten opintojen roolia. Edelleen kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksiin sisältyy kuitenkin myös psykoterapiasuuntauksen mukaista syventävää opetusta.
Vahva pedagoginen osaaminen on kouluttajalle työkalu, joka mahdollistaa oppijalähtöisen ja tavoitteellisen opetuksen suunnittelun sekä monipuolisten menetelmien hyödyntämisen. Pedagogisesti taitava kouluttaja pystyy myös kehittämään omaa toimintaansa tarpeen mukaan. Vuonna 2025 ja 2026 käynnistyvissä kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksissa pedagogiikan osuuden kouluttajana toimii sosionomi ja kasvatustieteen tohtori Hanna Alaniska, joka työskentelee lehtorina Oamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Alaniska on uransa aikana muun muassa kehittänyt erikoislääkäreiden kouluttajakoulutusta ja toiminut erikoislääkäreiden kouluttajakoulutuksessa varsinaisena kouluttajana vuodesta 2019. Alaniska kertoo, että hänen työhönsä on aina liittynyt opetustyön lisäksi koulutuksen, oppimisen ja ohjauksen kehittämistä. Hän tekee myös tutkimustyötä pedagogisesta kehittämisestä ja johtamisesta sekä osaamisperustaisuudesta.
”Pedagogiikan opinnot tarjoavat teoreettista ymmärrystä ja samalla käytännön työkaluja erilaisten oppimistilanteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin”, kertoo sosionomi ja kasvatustieteen tohtori Hanna Alaniska.
Hanna Alaniskan mukaan pedagoginen osaaminen auttaa rakentamaan mielekkäitä oppimistilanteita opiskelijoille. Pedagogiikan opinnot tarjoavat koulutettaville sekä teoreettista ymmärrystä että käytännön työkaluja erilaisten oppimistilanteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Taustateorioiden tunteminen auttaa työnohjauksen toteuttamisessa
Pedagogisen osaamisen vahvistamisen ohella myös työnohjauksen teoriaa on painotettu kouluttajapsykoterapeuttikoulutusta uudistettaessa. Työnohjauksen teorian kouluttajana toimii VET traumapsykoterapeutti ja työnohjaaja Ritva Ropponen, joka aloitti uransa psykiatrisena sairaanhoitajana 1980-luvulla ja on sen jälkeen työskennellyt myös kriisityössä. Viimeisimmät vuodet hän on toiminut yrittäjänä niin työnohjaajan, psykoterapeutin kuin kouluttajapsykoterapeutinkin roolissa. Ropponen on suorittanut erilliset työnohjaajaopinnot, joiden hän kertoo vaikuttaneen työnkuvaansa kaikissa työtehtävissään opintojen suorittamisen jälkeen.
”Viimeisten vuosien aikana työnohjauksen ja koulutuksen osuus on kasvanut. Tuntuu luontevalta jakaa omaa kokemusta sekä asiantuntijuutta, ja olla tukemassa kollegoja tätä kautta.”
Ropponen kuvailee, että työnohjaus on tavoitteellista työnohjattavan perustehtävään keskittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea työnohjattavan kasvua, kehittymistä ja työssä jaksamista. Psykoterapiatyö on sisällöllisesti usein kuormittavaa ja vaikuttaa empatiaprosessien kautta myös psykoterapeuttiin itseensä. Ropponen mainitsee, että työnohjaajan on helpompi pysyä työnohjaajan roolissa, kun hänellä on ymmärrys siitä, mitä työnohjaus tarkoittaa. Painopiste säilyy näin työnohjattavassa, ja siinä, missä kohtaa hän on omassa oppimisprosessissaan. Ropposen mukaan olennaista on, että työnohjaaja tietää myös vastuunsa oman toimintansa suhteen; tähän kuuluu kriittinen ja ammatillinen itsereflektio, kouluttautuminen sekä oma työnohjaus.
Tutkimustaidollisten opintojen kouluttajina tutkimustyön asiantuntijoita
Myös tutkimustaidot on nostettu uudistuneessa koulutuksessa vahvempaan rooliin. Kouluttajapsykoterapeutilta edellytetään alan tutkimustiedon ja menetelmien hallintaa, valmiuksia opinnäytetöiden ohjaukseen sekä kykyä soveltaa tutkimustietoa kliinisessä työssä. Näitä taitoja opitaan koulutuksen tutkimustaidollisissa opinnoissa. Vuosina 2025 ja 2026 käynnistyvissä kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksissa tutkimustaidollisten opintojen kouluttajina toimivat kouluttajapsykoterapeutit Mika Niemelä, Marko Punkanen ja Hannu Säävälä. Kaikilla kolmella on taustallaan psykoterapeutin ja kouluttajapsykoterapeutin pätevyyksien lisäksi tohtorintutkinto omalta alaltaan.
Punkanen, Säävälä ja Niemelä ovat jokainen toimineet Oulun yliopiston järjestämissä psykoterapeuttikoulutuksissa kouluttajapsykoterapeutteina jo useiden vuosien ajan. Marko Punkanen avasi ajatuksiaan kouluttajapsykoterapeutin työstä ja koulutuksen tuomista mahdollisuuksista vuonna 2023 tehdyssä haastattelussa. Punkaselle kouluttajapsykoterapeutin koulutus on avannut monia uusia ovia ja mielenkiintoisia työmahdollisuuksia myös ulkomailla. Tutkimustaidollisten opintojen kouluttajana niin ikään toimiva Hannu Säävälä puolestaan kertoo vuonna 2024 tehdyssä haastattelussa nauttivansa kouluttajan työssä erityisesti vuorovaikutuksesta opiskelijoiden kanssa – dialogi ja opiskelijoiden kasvussa mukana oleminen kehittää myös kouluttajaa itseään. Myös Mika Niemelällä on pitkä kokemus kouluttamisesta pari- ja perhepsykoterapian koulutuksissa. Kouluttajapsykoterapeuttina toimimisen ja tutkimustyön lisäksi Mika on ollut mukana yli 20 vuoden ajan lapsi- ja perhekeskeisten menetelmien ja koulutusohjelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Lisätietoa vuonna 2026 käynnistyvistä uudistuneista kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksista: