Uusia tuulia ja opettamisen iloa
Lukeminen lentoon, kirjoittaminen kiitoon -täydennyskoulutukseen osallistui lukuvuonna 2021-22 noin 40 opettajaa eri luokka-asteilta ja eri puolilta Suomea. Oulun yliopiston järjestämään täydennyskoulutukseen kuului sekä pakollisia että vapaavalintaisia kursseja. Opettajat pääsivät tutustumaan muun muassa sanataiteeseen, draamallisiin opetusmenetelmiin sekä suomi vieraana kielenä -opetuksen uusimpiin tuuliin. Koulutuksen rahoittajana toimii Opetushallitus.
Yksi osallistujista oli kempeleläinen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Saara Hintsala, joka työskentelee Myllytyllin koulussa Oulussa.
”Rakastan työtäni valtavasti. Nuoret ovat upeita, rohkeita ja avuliaita ja uskaltavat ottaa kantaa isoihinkin teemoihin. Nuorten kanssa pääsee käymään syvällisiä keskusteluja, uppoutumaan elämän tärkeisiin aiheisiin ja näkemään oppimisen ja oivaltamisen iloa ja syvyyttä. Tämä on paras ammatti!
Valmistuin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi vuonna 1997, joten olen saanut tehdä unelmieni työtä jo 25 vuotta. Pääasiassa olen ollut opettajana yläkouluisssa, mutta myös lukioissa. Sain viran Myllytullin koulusta vuonna 2010.
Päätin osallistua Lukeminen lentoon, kirjoittaminen kiitoon -täydennyskoulutukseen, sillä olen huolissani oppilaideni kirjoittamisen innon hiipumisesta. Kirjoittamisen imuun pääseminen vaikuttaa aiempaa työläämmältä.
Toivoin etukäteen, että koulutus tarjoaisi minulle työkaluja, joilla voisin auttaa oppilaita innostumaan kirjoittamisesta ja toki myös lukemisesta. Toivoin myös, että pääsisin kehittämään tieto- ja viestintäteknisiä taitojani ja saisin rohkeutta kokeilla uusia työtapoja. Toiveeni täyttyivät erinomaisesti.
Valitsin toiseksi vapaavalintaiseksi opinnoksi kamerakynäpedagogiikan kurssin. Kamerakynäpedagogiikassa esimerkiksi puhelimen tai tabletin kameraa käytetään ikään kuin kynänä, jolla tehdään havaintoja ympäristöstä. Sain intoa kokeilla ja soveltaa tätä menetelmää arkisessa työssäni. Kahdeksannen luokan oppilaani olivatkin innoissaan, kun saivat opiskella lauseenjäseniä kuvaustehtävien avulla.
Seitsemänsien luokkien oppilaat kirjoittivat syksyllä kertomuksen, ja ensimmäistä kertaa koko työurani aikana jokainen oppilas pääsi kirjoittamisen vauhtiin ilman opettajan tsemppaamista ja vieressä olemista. Olin aivan hämmästynyt!
Kehitin koulutuksen innoittamana työtavan, jolla pyrin auttamaan oppilaitani kirjoittamisen pariin. Aloittamisen kynnyksen madaltaminen on tärkeintä. Seitsemänsien luokkien oppilaat kirjoittivat syksyllä kertomuksen, ja ensimmäistä kertaa koko työurani aikana jokainen oppilas pääsi kirjoittamisen vauhtiin ilman opettajan tsemppaamista ja vieressä olemista. Olin aivan hämmästynyt! Tänä keväänä samat oppilaat kirjoittivat jälleen kertomuksen, ja käytin tarkoituksella aiempaa, edellisinä vuosina hyödyntämääni suunnittelutapaa. Huomasin selvästi, että oppilaat eivät päässeetkään yhtä reippaasti kirjoittamisen makuun kuin uudemmassa työtavassani.
Minulla on neljä tyttöä, kuusi poikaa ja kaksi ihanaa lastenlasta. Olen nähnyt suomalaisen koulujärjestelmän kaikki portaat niin äitinä kuin opettajanakin.
Suomalaiseen kouluun tarvittaisiin lisää kuulevia korvia ja auttavia käsiä. Kaikki lapset ja nuoret eivät voi hyvin. Kaikissa kodeissa ei voida hyvin. Oppilaat väsyvät ja uupuvat. Kouluissa voisi työskennellä sosionomeja, terapeutteja ja psykologeja, jotka ottaisivat vastuun silloin, kun oppilas tarvitsee muutakin tukea kuin pilkkusääntöjen tai yhdyssanojen oikeinkirjoitusohjeita.”
Lukeminen lentoon, kirjoittaminen kiitoon -täydennyskoulutuksesta tuotettu itseopiskelupaketti on saatavilla vuoden 2022 loppuun saakka.
Artikkelin kirjoittaja:
Saga Skiftesvik
Lisätiedot:
Suunnittelija Hanna Käyrä, hanna.kayra@oulu.fi