Mitä työnohjaajakoulutuksesta jää käteen? Heidi, Aappo ja Juha jakavat oivalluksensa

Ratkaisukeskeisessä työnohjaajakoulutuksessa opiskelevat Heidi Lumiaho ja Aappo Keränen lähtivät koulutukseen mukaan eri syistä, mutta molemmat ovat löytäneet opinnoista uusia työkaluja omaan työhönsä jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Heidi työskentelee sosiaalialalla ja toimii hyvinvointialan yrittäjänä. Hänen mielestään työnohjausosaaminen täydentää luontevasti nykyistä palettia.

– Tarkoitus on, että voin tulevaisuudessa tarjota työnohjauspalveluita myös yritystoimintani kautta. Samalla saan koulutuksesta jatkuvasti hyötyä myös palkkatyöhöni.

Asiantuntijahammaslääkärinä hyvinvointialueella työskentelevä Aappo on työssään huomannut, että asioiden johtamisen rinnalla tarvitaan kykyä ymmärtää ihmisiä.

– Vaikka substanssiosaamista on helppo kartuttaa itse, tarvitsin lisää työkaluja vuorovaikutukseen ja psykologiseen puoleen. Yksi johtajakollega sanoi minulle, että työnohjaajakoulutus on paras johtamiskoulutus, jonka voi käydä.

Vaikka Oulun yliopiston työnohjaajakoulutus kestää yli kaksi vuotta ja sisältää lähiopetusta, työnohjausharjoitteluja ja itsenäistä työskentelyä, opiskelijat eivät kuvaa koulutusta kuormittavaksi.

– Jotkin opinnot voivat tuoda lisää stressiä arkeen, mutta tämä on ollut antoisa. Toki välillä päivät venyvät, mutta enemmän koen saavani energiaa kuin menettäväni sitä, Heidi sanoo.

Ratkaisukeskeisyyden vaikutukset saattavatkin valua kotiin asti.

– Meillä opiskelijoilla on tapana nauraa sille, miten opit siirtyvät myös omaan perhe-elämään ja arjen keskusteluihin.

Heidi kokee saaneensa koulutuksesta vahvistusta ratkaisukeskeiseen työotteeseen, jota hän hyödyntää päivittäin työssään. Ratkaisukeskeisyys näkyy siinä, miten toiselle annetaan tilaa ja miten vuorovaikutustilanteita lähestytään, hän muotoilee.

Heidi korostaa, ettei ratkaisukeskeisyys tarkoita valmiiden vastausten tarjoamista.

– Tavoitteena on auttaa ihmistä löytämään omat ratkaisunsa. Monesti ne ovat jo olemassa, mutta niiden löytämiseen tarvitaan oikeanlaista tukea ja kysymyksiä.

Terveydenhuollossa työskennellyt Aappo oli tottunut toimintamalliin, jossa etsitään tarkkarajaisia ongelmia ja niihin selkeitä vastauksia. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa ajatus on erilainen: etsitään ja vahvistetaan sitä, mikä jo toimii. Myös ihmisen kohtaamiseen keskitytään.

– Olen aina ollut aika määrätietoinen ja tuloshakuinen. Ehkä tärkein asia, jonka olen koulutuksessa oppinut, onkin kuunteleminen. Välillä tuntuu melkein huvittavalta, että tällaiseen koulutukseen tulee harjoittelemaan sitä, mutta se on yksi tärkeimmistä taidoista, joita olen täältä saanut, Aappo sanoo.

Koulutus on avannut uuden tavan suhtautua ihmisten reaktioihin muutoksessa, Aappo jatkaa. Muutokset herättävät ihmisissä tunteita, jotka joskus näkyvät kritiikkinä.

– Olen saanut työkaluja siihen, miten kritiikkiin kannattaa suhtautua. Eräs kouluttajista sanoi, että jos saat kritiikkiä, se tarkoittaa usein sitä, että joku välittää. Kritiikki ei siis välttämättä ole hyökkäys, vaan merkki siitä, että asia on toiselle tärkeä, Aappo muistuttaa.

Sekä Heidi että Aappo suosittelevat koulutusta erityisesti ihmisille, jotka työskentelevät muiden ihmisten kanssa. Koulutuksella on arvoa erityisesti johtajille, esihenkilöille, asiantuntijoille ja kehittäjille.

– Työelämä on nykyään jatkuvaa muutosta. Kun täytyy saada ihmiset mukaan muutokseen, tarvitaan vuorovaikutustaitoja, kykyä kuunnella ja ymmärtää erilaisia näkökulmia. Näihin asioihin koulutuksesta saa paljon eväitä, Aappo pohtii.

Mitä opiskelijat sanoisivat jollekulle, jota koulutus jo hieman kiinnostaa?

– Luota omaan intuitioosi. Jos koulutus tuntuu kiinnostavalta ja huomaat siinä jotain houkuttelevaa, ole rohkea ja lähde mukaan, Heidi kiteyttää.

Pitkän uran erilaisissa esihenkilötehtävissä tehnyt Kolarin kunnan sivistysjohtaja Juha Väisänen ei lähtenyt ratkaisukeskeiseen työnohjaajakoulutukseen ensisijaisesti kehittääkseen omaa johtamistyötään. Hän halusi ennen kaikkea oppia jotain uutta.

Juha muistaa nähneenä työnohjaajakoulutuksesta kertoneen mainoksen, jossa opiskelija kuvasi koulutuksen muuttaneen tapaa ajatella. Se kuulosti hänestä ensin melko suurelta.

– Mietin, voiko kaksivuotinen koulutus todella muuttaa ihmisen ajattelua. Jälkikäteen ymmärrän hyvin, mitä sillä tarkoitettiin.

Ratkaisukeskeisyys on tullut osaksi Juhan tapaa johtaa kunnan toimialaa, jossa työskentelee noin 150 henkilöä. Huomio suunnataan ongelmien sijaan ratkaisujen löytämiseen ja työyhteisön jäsenten omien vahvuuksien esiin tuomiseen.

Koulutus on lisännyt myös rohkeutta kohdata vaikeita keskusteluja sekä antaa aikaa aidolle vuorovaikutukselle.

– Kouluttaja tiivisti sen näin: kysymys jatkaa prosessia, vastaus lopettaa sen. Ajattelen nykyään johtamista entistä enemmän valmentamisena, hyvien kysymysten esittämisenä ja vastuun jakamisena, Juha kertoo.

Suurin muutos ei ehkä ole yksittäinen menetelmä tai työkalu, vaan tapa olla läsnä.

– Huomaan itsessäni tietynlaista levollisuutta suhtautua asioihin, haasteisiin ja ongelmiin. Ei ole enää samanlaista tarvetta kiirehtiä asioita läpi. Uskallan pysähtyä keskustelun äärelle ja sallia myös hiljaiset hetket.

Juha suosittelee koulutusta erityisesti esihenkilöille ja johtajille.

– On vaikea johtaa ihmisiä hyvin, jos ei pysty ymmärtämään ja huomioimaan muiden tunteita. Näitä asioita koulutuksessa käsiteltiin syvällisesti.

Seuraava ratkaisukeskeinen työnohjaajakoulutus käynnistyy helmikuussa 2027. Voit hakea mukaan 31.12.2026 asti.