Varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan koulutukset Kainuussa

Koulutukset ovat monimuoto-opintoja, jotka koostuvat etä- ja lähiopintojaksoista sekä itsenäisestä opiskelusta ja harjoittelujaksosta. Monimuotokoulutuksen tavoitteena on mahdollistaa opiskelu osin työn ohessa. Työskentely opintojen ohessa on siten mahdollista, mutta huomaathan, että opintoihin valitun velvollisuus on järjestellä työnsä niin, että pystyy osallistumaan järjestettyyn etä- ja lähiopetukseen sekä harjoitteluihin. Opintojaksojen suorittamiseen ja kuormittavuuteen vaikuttaa myös opiskelijan aiemmat opinnot ja osaaminen.

Varhaiskasvatuksen opettajan opinnot: Opetusaikoina käytetään päivä- ja ilta-aikoja. Itsenäiselle ja ryhmätyöskentelylle opiskelija suunnittelee ajan itse opintojaksojen toteuttamisaikojen puitteissa. Esimerkiksi lähiopetukseen osallistumista varten ja ohjattujen harjoitteluiden (tai työssäoppimisen) ajaksi on välttämätöntä ottaa vapaata omasta työstä.

Erilliset erityisopettajan opinnot: Opiskelu järjestetään kontaktiopetuksena 3–5 päivän lähi- ja etäopetusjaksoissa, joita on vuoden aikana 6-9 jaksoa. Opetusta on arkisin pääosin klo 8–16 välisenä aikana. Itsenäiselle ja ryhmätyöskentelylle opiskelija suunnittelee ajan itse opintojaksojen toteuttamisaikojen puitteissa.

Hyväksiluettavia aiempia opintoja katsotaan kunkin opiskelijan osalta opiskelijan omassa yliopistossa koulutuksen alkaessa, ei vielä hakuaika. Kunkin lukuvuoden linjaukset hyväksilukuihin vahvistetaan ennen opintojen alkamista.

Hyväksiluettavien opintojen osaamisen tunnustamisessa huomioidaan Oulun yliopiston osaamisen tunnustamisen linjaukset sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan linjaukset. Tyypillisimpiä hyväksiluettavia opintojaksoja ovat aiemmissa korkeakouluopinnoissa (tai avoimessa yliopistossa) suoritetut

kieli- ja viestintäopinnot ja tieteellisen tutkimuksen opintojaksot (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen tutkimus), kasvatustieteen perusopinnot, muu sivuaineeksi hyväksyttävä opintokokonaisuus. Huomioi aiemmin suoritetuissa opinnoissa opintojen vanhenemissäännöt, opintojaksojen tavoitteet opetussuunnitelmissa ja opintojaksojen erityishuomiot (esim. harjoittelu). Harjoitteluja /työssäoppimista ei voida hyväksilukea muilla opinnoilla tai työkemuksella, sillä harjoittelut ovat pedagogisesti ja didaktisesti ohjattuja opintosuorituksia. Työ/opettajakokemuksella, muulla nonformaalilla tai informaalilla näytöllä ei hyväksilueta varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin eikä erityispedagogiikan ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin kuuluvia opintojaksoja.

Opintoihin haettaessa hakijan tulee osoittaa suomen kielen taito.

Koulutusten suorituskieli on suomi. Koulutusten käyttämiin opintojaksojen materiaaleihin ja vaadittavaan kirjallisuuteen voi kuitenkin sisältyä englannin kielistä aineostoa/materiaalia.

Kaikkiin korkeakoulututkintoihin sisältyy/vaaditaan kieliopintoja. Varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa kieli- ja viestintäopinnot antavat kielitaidon puolesta kelpoisuuden valtion virkoihin. Kieliopinnot ovat viesti ja vaikuta, vieras kieli (englanti)/ English for Education ja toinen kotimainen kieli (ruotsi)/ Svenska för pedagoger. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu vaatii lähtötason todentamisen tai suorittamisen.

Syksyllä 2024 käynnistyvissä koulutuksissa opintojen valinnaisuutta sisältyy ainoastaan varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoon (kandidaatti) johtavassa koulutuksessa. Valinnaisuus on opiskelijan sivuaineopinnoissa. Tutkinnon pakollinen osa on lyhyt sivuaine, jonka opiskelija suorittaa opintojen aikana. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta järjestää vuosittain sivuainehaun. Sivuainehaussa on muutamia verkossa suoritettavia opintoja, mutta suurin osa vaatii Oulussa Linnanmaan kampuksella opiskelua. Sivuaineopintojen täytyy olla vähintään 25 op:n laajuinen (yliopistossa suoritettu) perusopintokokonaisuus. Kokonaisuus ei voi olla pääaineen (kasvatustiede tai kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus) opintoja. Mikäli opiskelijalla on opintojen alkaessa suoritettuna sivuaineeksi soveltuva perusopintokokonaisuus, voidaan kokonaisuus hyväkslilukea osaksi tutkintoa, jolloin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto 2,5 vuoden aikana. Sivuaine on suunniteltu suoritettavaksi opintojen viimeisenä vuotena/3 lukuvuotena. Opiskelijaksi hakeutuva voi siis suorittaa hyvin Avoimessa yliopistossa jonkin sivuaineeksi hyväksiluettavan perusopintokokonaisuuden väh. 25 op tai aineopintokokonaisuuden 35 op jo ennen opintojen alkua. Sopivia perusopintokokonaisuuksia ovat mm. erityispedagogiikan perusopinnot 25 op, psykologian perusopinnot 25 op tai sosiologian perusopinnot 25 op.

Kandidaatin koulutus, 180 opintopistettä, tarkoittaa noin kolmen vuoden päätoimista opiskelua. Monimuotoisuudella ja joustavuudella pyritään siihen, että opiskelun voi osittain yhdistää varhaiskasvatustyöhön päiväkodissa. Monet opintojen tehtävät kytkeytyvät joko suoraan tai välillisesti päiväkodin arkeen. Opiskelijan on kuitenkin varattava arjessaan aikaa myös etä- ja lähiopetukseen

osallistumiselle sekä muun muassa lukemiselle, kirjoittamiselle ja ryhmätyöskentelylle. Lähiopetukseen osallistumista varten ja ohjattujen harjoitteluiden (tai työssäoppimisen) ajaksi on välttämätöntä ottaa vapaata omasta työstä. Opintoihin sisältyy kolme harjoittelujaksoa. Opintovapaat helpottavat kuitenkin olennaisesti opiskeluun keskittymistä ja ajan riittämistä myös opintojen muissa vaiheissa. Omaa ajankäyttöään voi arvioida ja suunnitella, kun muistaa, että yksi opintopiste tarkoittaa noin 27 tunnin työpanosta, ja kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä.

Erillisissä erityisopettaja opinnoissa opiskelu järjestetään kontaktiopetuksena 3–5 päivän lähi- ja etäopetusjaksoissa, joita on vuoden aikana 6-9 jaksoa. Opetusta on arkisin pääosin klo 8–16 välisenä aikana. Kontaktiopetus on joko aikaan sidottua opetusta (etäopetus) tai aikaan ja paikkaan sidottua (lähiopetus). Lisäksi opintojaksoilla voidaan käyttää videotallenteita. Opintoihin kuuluu itsenäistä opiskelua: kirjallisuuden lukemista, tenttejä, esseitä sekä ryhmä- ja parityöskentelyä. Opetussuunnitelmaan kuuluu kaksi neljän viikon opetusharjoittelujaksoa, toinen syksyllä ja toinen keväällä.

Yliopiston järjestämät hankkeen mukaiset opinnot ovat maksuttomat valituille. Koulutuksen lähiopetus tapahtuu pääosin Kajaanissa ja näihin kohdistuvat kustannukset ja matkustamiseen liittyvä suunnittelu kuten matkat, majoitus ja ruokailu ovat opiskelijan vastuulla/itse maksettavia.

Etäopetus tapahtuu Oulun yliopiston verkko-oppimisympäristöissä. Opiskelijalla tulee olla riittävät valmiudet ja välineet etäopetukseen osallistumiseen. Välineinä ovat tietokone, älypuhelin ja kuulokemikrofoni.

Opiskelijaksi valittu vastaa myös itse mahdollisista muista opintoihin liittyvistä maksuista, esim. Avoimessa yliopistossa suoritettavien opintojen maksuista.

Valittu opiskelija sitoutuu kyseisiin koulutuksille suunniteltuihin ajoituksiin ja opintojen suorittamisen aikatauluun. Kertaluonteisuuden vuoksi opinnot on aloitettava ajallaan. Opintojen aloittamista ei voi lykätä. Yliopisto ei voi taata vastaavaa mahdollisuutta opintoihin esim. lakisääteisten syiden vuoksi.

Erillisiä opintoja (esim. kyseiset erilliset erityisopettajaopinnot 60 op) eivät koske tutkinto-opiskelijoiden opintososiaaliset etuudet kuten alennukset matkoista. Varhaiskasvatuksen opettajan (kasvatustieteen kandidaatti) koulutukseen valittavat saavat mahdollisuuden tutkin-opiskelijoita koskeviin opiskelijaetuhin.

Ei voida valita. Kaikkien hakijoiden tulee täyttää hakukohteen/koulutuksen valintaperusteet ja osallistua opiskelijavalintaprosessiin. Mikäli hakuehdot eivät ehdollisuuksien osalta täyty, peruuntuu opiskeluoikeus automaattisesti. Mikäli paikkoja jää täyttämättä, täyttämättä jääneitä paikkoja ei voida muutoin/muulloin täyttää haun ulkopuolella.

Varhaiskasvatuksen opettajan koulutus järjestetään monimuotoisesti. Lähiopetus painottuu Kajaaniin, lisäksi opetusta toteutetaan esim. verkossa ja monimuotoisesti. Opetusaikoina käytetään päivä- ja ilta-aikoja. Itsenäiselle ja ryhmätyöskentelylle opiskelija suunnittelee ajan itse opintojaksojen toteuttamisaikojen puitteissa. Opiskelija sitoutuu osallistumaan yliopiston järjestämään lähiopetukseen. Työssäoppimisjaksot/harjoittelut vaativat myös omasta työstä irtautumista.

Molempien koulutuksien lähijaksot ovat 3–5 päivän mittaisia. Lähiopetusjaksoja on noin 3 kertaa lukukauden aikana. Lähiviikoilla opetusta on klo 8–16 välillä.

Varhaiskasvatuksen opettajan opinnot: Syksyn 2024 lähiopetusjaksot ovat viikoilla 36, 40 ja 47.

Erilliset erityisopettajaopinnot: Syksyn 2024 lähiopetusjaksot ovat viikoilla 36, 42 ja 50.

Koulutukseen valitut opiskelijat saavat tarkempaa tietoa syksyn opinnoista ja niiden aikatauluista ennen opintojen alkua/opintojen alkaessa. Kevään 2025 lähiopetusjaksot vahvistetaan myöhemmin.

Lisäksi opinnoissa järjestetään harjoitteluita, tarkemmat tiedot harjoitteluista kysymyksessä ”Harjoitteluiden suorittaminen osana koulutuksia, mitä olisi hyvä huomioida”.

Varhaiskasvatuksen koulutuksessa kandidaatin tutkinto sisältää varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 75 op, jotka antavat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden. Tutkinto antaa kielitaidon puolesta kelpoisuuden valtion virkoihin. Muita opettajan kelpoisuuksia ei voi tehdä ko. tutkinnon aikana, lyhyen sivuaineen voi valita. Sivuaineeksi voi hakea esimerkiksi erityispedagogiikan perusopinnot 25 op. Erityispedagogiikan perusopinnot voi aloittaa esim. avoimessa yliopistossa ennen opintojen alkua ja hyväksilukea sitten tutkinnon sivuaineeksi.

OPETOP-hakukohteet eivät ole siirtohaussa. Opiskelija voi hakea hyväksiluja opiskelupaikan saatuaan Oulun yliopiston ja Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan hyväksilukulinjauksien mukaisesti. Ennakkopäätöksiä hyväksiluvuista ei voi saada.

Harjoitteluja/työssäoppimista ei voida hyväksilukea, sillä harjoittelut ovat pedagogisesti ja didaktisesti ohjattuja opintosuorituksia ja määritelty mm. osaksi valtioneuvoston asetuksen mukaisia opettajakoulutuksen opintoja. Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Harjoittelu/työssäoppimiset on mahdollista suorittaa vain ajankohtina, jotka lukuvuoden aikana on varattu niiden suorittamiseen opetussuunnitelmassa. Jokaiselle harjoittelulle/työssäoppimisjaksolle ja toteutuksen ryhmille on määritelty oma ajankohtansa. Opetussuunnitelmat alkaviin koulutuksiin julkaistaan 15.2.2024 jälkeen Oulun yliopiston Pepin opinto-oppaalla. Hakevan opiskelijan on tärkeä tutustua harjoitteluiden/työssäoppimisjakojen vaatimuksiin. Harjoitteluita/työssäoppimista ei voi suorittaa palkallisessa työsuhteessa/työsopimuksella. Kaupungeissa/kunnissa on erilaisia käytänteitä tukea työntekijän opiskelua, käytänteet/mahdolliset palkalliset opintovapaat tulee selvittää oman työnantajan kanssa. Tarkemmista harjoittelu/työssäoppimislinjauksista kerrotaan opintojen alkaessa valituille opiskelijoille.

Erilliset erityisopettajaopinnot:

Erillisten opintojen opetussuunnitelmaan kuuluu kaksi ohjattua neljän viikon opetusharjoittelujaksoa, toinen syksyllä 2024 ja toinen keväällä 2025.

Opetusharjoittelu I, 5 op: Harjoittelu toteutetaan alakoulun toimintaympäristöissä vastuuopettajan hyväksymässä alakoulussa. Harjoittelu tapahtuu yhtäjaksoisena harjoitteluna neljänä päivänä viikossa ja neljän viikon ajanjaksona. Tänä aikana opiskelija ei voi olla työsuhteessa harjoittelupaikkaan/kyseiseen harjoittelukouluun. Harjoittelupaikan ohjaaja antaa ohjausta harjoittelun aikana. Osana harjoittelua opiskelija osallistuu yliopiston järjestämään ryhmänohjaukseen. Harjoittelun päätyttyä opiskelija laatii harjoittelusta harjoitteluraportin.

Opetusharjoittelu II, 5 op: Harjoittelu toteutetaan yläkoulun tai toisen asteen toimintaympäristöissä vastuuopettajan hyväksymässä paikassa. Harjoittelu tapahtuu yhtäjaksoisena harjoitteluna neljänä päivänä viikossa ja vähintään neljän viikon ajanjaksona. Tänä aikana opiskelija ei voi olla työsuhteessa harjoittelupaikkaan/kyseiseen harjoittelukouluun.  Harjoittelupaikan ohjaaja antaa ohjausta harjoittelun aikana. Osana harjoittelua opiskelija osallistuu yliopiston järjestämään ryhmänohjaukseen. Harjoittelun päätyttyä opiskelija laatii harjoittelusta harjoitteluraportin.

Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti:

Kandidaatin tutkintoon kuuluu tutkintorakenteen mukaisesti kolme työssäoppimisjaksoa (harjoittelua). Ensimmäisenä lukuvuonna (kevät 2025) Varhaiskasvatus pedagogisena toimintaympäristönä 5op, toisena lukuvuonna (syksy 2025) Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikka 5op sekä kolmantena opiskeluvuonna (kevät 2025/2026) Varhaiskasvatuksen opettajan kehittyvä asiantuntijuus 10 op. Opiskelijan oppimisen ohjaamisesta työssäoppimisjaksolla vastaavat päiväkodin ohjaava varhaiskasvatuksen opettaja sekä koulutuksen ohjaava opettaja. Ohjausta toteutetaan opintojaksoilla yksilö-, pari-, ja/tai ryhmäohjauksena. Työssäoppimisen jaksoa ei voi suorittaa: omassa työpaikassa (oma varhaiskasvatusyksikkö), palkallisessa työsuhteessa, opiskelijan oman lapsen päiväkotiryhmässä.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja koulutuksen harjoitteluasiat/käytänteet lisätään syksyllä 2024/alkuvuodesta 2025.

Valmiit opintokokonaisuudet hyväksiluetaan, mikäli ne ovat yhtenevät tutkinnossa olevan opintokokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen (kandidaatti) aineopinnot on erityisesti varhaiskasvatukseen suunnatut aineopinnot eli yleiset kasvatustieteen perusopinnot eivät ole vastaavat. Yleisen kasvatustieteen opinnoista voi saada joitakin yksittäisiä hyväksilukuja. Hyväksiluvut tarkistetaan sitten, kun opiskelijan opinnot alkavat. Hyväksilukuja ei tarkastella etukäteen vielä hakuaikana. Hakija voi halutessaan tutustua kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan kuluvan lukuvuoden linjauksiin. Kunkin lukuvuoden linjaukset hyväksilukuihin vahvistetaan ennen opintojen alkamista. Lukuvuoden 2024–2025 linjaukset julkaistaan viimeistään elokuussa 2024.

Harjoittelua koskeva laajempi vastaus kysymyksen kohdassa ”Harjoitteluiden suorittaminen osana koulutuksia, mitä olisi hyvä huomioida? ” Harjoittelua ei voi tehdä omalla työpaikalla. Aiempina vuosina esimerkiksi varhaiskasvatuksen työssäoppimisjaksoja on voinut suorittaa opiskelijan itse hankkimassa paikassa, mutta ei opiskelijan omalla työpaikalla. Kunkin lukuvuoden työssäoppimisen linjaukset vahvistetaan ennen opintojen alkamista. Hankkeen tavoitteena on kohdistaa myös harjoitteluita Kainuun alueelle.

Opettajakoulutusten harjoittelu ei voi olla lähtökohtaisesti palkallinen, katso laajempi vastaus kohdasta ”Harjoitteluiden suorittaminen osana koulutuksia, mitä olisi hyvä huomioida? ”. Työnantajilla on erilaisia periaatteita palkalliseen opintovapaaseen/koulutuspäiviin. Kannattaa selvittää omalta työnantajalta mahdollisuus/millainen mahdollisuus on palkalliseen opintovapaaseen. Koulutuksen tuottaja ei ota kantaa työnantajien palkallisten/palkattomien opintovapaiden määrittelyyn. Mikäli työnantaja myöntää palkallista opintovapaata esim. 3pvä-6kk, voi opiskelija suorittaa kyseisinä päivinä kaikkia kyseiseen aikaan koulutuksessa järjestettäviä opintoja, myös mahdollista harjoittelua. Harjoitteluun ei ole silloin työnantajan puolesta työsopimusta, vaan opiskelijaa sitoo harjoittelusopimuksen (opiskelijan-koulutuksen-harjoittelupaikan välinen) ja opintojakson tavoitteiden mukaiset asiat.

Korkeakoulussa suoritettu kielen suoritus korvataan, jos se vastaa laajuudeltaan, sisällöltään ja tasoltaan tiedekuntien tutkintovaatimusten kieliopintoja. Ammattikorkeakoulututkintojen kieliopintoja on hyvin pystytty hyväksilukemaan, kunhan niissä on tunnistettavissa suullinen ja kirjallinen osuus sekä kielilainsäädännön mukaiset tasot. Valtioneuvoston asetus (794/2004, 6§) yliopistojen tutkinnoista säätää, että opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.