Suomalaisten aikuisten osaaminen huipputasoa - mihin aikuiskoulutusta tarvitaan?

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) äskettäin julkaiseman Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC) mukaan suomalaisten aikuisten osaaminen on vertailumaiden parasta. Vertailussa oli mukana 31 maata, ja mitattuja osa-alueita olivat luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidot. Raportin mukaan Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa aikuisväestön tulokset kaikilla näillä osa-alueilla ovat parantuneet verrattuna edelliseen, vuonna 2013 julkaistuun tutkimukseen.

OECD:n työ- ja sosiaaliasioista vastaava johtaja Stefano Scarpetta totesi YLElle tulosten paranemisen kertovan siitä, että Suomessa on ainutlaatuinen aikuiskoulutusjärjestelmä, joka tukee aikuisväestön kouluttautumismahdollisuuksia yksilön koulutustaustasta riippumatta. Suomessa ihmisillä on perinteiseti ollut mahdollisuus oppia ja kehittää taitojaan edelleen vielä työelämässäkin, ja Scarpettan mukaan tämä näkyy nyt julkaistuissa tuloksissa.

Jatkuvan oppimisen yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen

Opetushallituksen mukaan korkeakoulututkintojen lisäksi on tärkeää kehittää mahdollisuuksia työn ohessa kouluttautumiseen sekä monimuotoisia ratkaisuja jatkuvan oppimisen edistämiseksi. Oulun yliopiston jatkuvan oppimisen palvelut on koottu Jatkuvan oppimisen yliopiston (JOY) alle, joka vastaa näihin tarpeisiin tarjoamalla kaikille avoimia korkeakoulutasoisia opintoja sekä korkeakoulututkintoa täydentäviä ja työelämän tarpeisiin vastaavia koulutuskokonaisuuksia.

Avoin yliopisto tukee myös koulutustavoitetta korkeakoulutettujen nuorten osuuden lisäämisessä, sillä avoimessa yliopistossa opiskelija voi suorittaa valitsemansa alan yliopisto-opintoja ja tähdätä niiden perusteella tutkintoon jo ennen kuin hakeutuu ja pääsee tutkinto-opiskelijaksi. Näin toimien opiskelijan valmistuminen usein nopeutuu, jos hän siirtyy myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi. Vaihtoehtoisesti opiskelijalle voi jäädä enemmän aikaa esimerkiksi opiskelunsa rahoittamiseen työskentelemällä opintojen ohessa.

Oppimisen yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin tukena

Jatkuvaa oppimista ja sen mahdollisuuksien kehittämisen tärkeyttä perustellaan usein taloudellisella näkökulmalla. Lähtökohtana on ajatus osaamisesta ja koulutuksesta edellytyksenä talouskasvulle. Lisäksi korkeakoulutus parantaa yksilön työllistymismahdollisuuksia ja palkkaa verrattuna toisen asteen koulutuksen saaneisiin työntekijöihin.

Ei tule kuitenkaan unohtaa, että oppiminen itsessään on jo tärkeä arvo. Kaikilla aikuisilla tulisi olla mahdollisuus oppimiseen myös työelämään siirtymisen jälkeen, sillä näin voitaisiin tukea (työ)yhteisöiden toimintaa ja hyvinvointia. Yhteiskunnallisella tasolla koulutus edistää myös sivistystä ja demokratiaa. Oppimisella ja oppijalla on myös itseisarvonsa: oppiminen itsessään tukee oppijan hyvinvointia, kokemusta merkityksellisyydestä, lisää motivaatiota ja kohottaa itsetuntoa.

Ei siis ole aivan vähäinen asia, että työelämässä olevien jatkuvaan osaamiseen investoidaan sekä koulutuslaitoksissa että yrityksissä. Julkaistut PIAAC-tulokset kuvaavat, kuinka hyvin koulussa opittua pohjaa pystytään hyödyntämään työmarkkinoilla käytännössä, kun koulussa saatuja tietoja on mahdollista kehittää edelleen osaamiseksi ja työelämän taidoiksi. Suomessa tässä ollaan toistaiseksi onnistuttu ilmeisen hyvin.

Kirjoittaja:

Heini Pohjola
Oulun yliopisto, Jatkuvan oppimisen ja opetuksen palvelut